• Nuppu

Resilienssiä rakentamassa

Päivitetty: viisi päivää sitten


Elämme jänniä aikoja, hyvin monin eri tavoin. Ei tarvise olla taloustutkija ymmärtääkseen mitä pitkän talouskasvun jälkeinen pörssiromahdus tarkoittaa Suomen taloudelle. Yrityksille konkretisoitui yhden yön aikana se, että ”ellet ole verkossa et ole olemassa.” Yhteiskunnalle selkeni se, että koronaviruksen voittamiseksi yksilöiden arki tulee toistaiseksi olemaan hyvin erilaista. Mikään ei ole varmaa, paitsi tietenkin se, että tämä kevät tulee varaamaan oman kappaleensa tulevaisuuden historiankirjoissa. Tilanne on kaikinpuolin haastava, oli sitten yrittäjä, yrittäjän työntekijä, yksinäinen vanhus tai isovanhemmista eristetty lapsi. Sauli Niinistö lausui viisaita ajatuksia Ylen haastattelussa siitä, kuinka talous on kuitenkin vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. ”Terveet ihmiset kyllä hoitavat talouden kuntoon aikanaan”, Niinistä korosti. Sen lisäksi että korona-epidemia haastaa koko maailmaa uskomattomalla tavalla, se haastaa myös yksittäisten henkilöiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kuinkas tässä äkillisessä kriisissä selvitäänkään yksilön näkökulmasta?

Kun mietitään ihmisten selviytymiskykyä haastavassa tilanteessa, resilienssin merkitys korostuu. Termi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä, eli muutosjoustavuutta joka auttaa vastoinkäymisistä selviämistä. Tämä sopeutumiskyky on äärimmäisen tärkeä ominaisuus ennakoimattomissa tilanteissa ja tässä blogitekstissä haluan nostaa esille ajatuksia resilienssin rakentamiseen meneillään olevan koronakevään aikana.

Tärkeää on miettiä, mitkä asiat ovat meistä itsestämme riippumattomia. Luin kiehtovan Helena Oikainen-Jabain kirjoittaman artikkelin Mielipalveluiden sivuilta. Artikkelissa kerrottiin Auschwitzissä perheensä menettäneen neuropsykiatri Boris Cyrulnikin kuvanneen resilienssin kutoutuvan ihmisen sisäisen ja ulkoisen todellisuuden, henkilökohtaisen ja sosiaalisen muutoksen välissä yhdistäen nämä puolet. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea elämään opettelua erilaisten ristiriitaistenkin todellisuuksien kanssa. Pidän erityisesti kyseisen neuropsykiatrin esittämää vertauskuvaa helmestä ja simpukasta.

”Kun hiekanjyvä häiritsee helmisimpukan toimintaa, sen on suojauduttava erittämällä helmiäistä muodostavaa ainetta. Lopputuloksena on kestävä, kallisarvoinen, upea koru.”



Yhtälailla me voimme kohdata haastavat hetken sopeutumalla näihin olosuhteisiin. Kaikesta huolimatta voimme löytää merkityksellisiä ja onnellisia asioita, mikä auttaa haasteiden kohtaamisessa ja eheyttämisessä osaksi minuutta. Cyrulnikin mielestä vaikeita kokemuksia voi ajatella myös majakoina, jotka valaisevat edessämme avautuvaa tuntematonta maastoa ja johtavat meitä parempaan ymmärrykseen itsestämme.

Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Helpommalla pääsemme, kun mukaudumme ja antaudumme muutoksen virran vietäväksi takertumatta mihinkään, mikä saattaa meistä riippumattomista syistä muuttua. Kiitollisuudella on myös käänteentekevä voima. Auschwitzin läpikäyneen neuropsykiatrin ajatuksia lukiessamme voimme tukea syvää kiitollisuutta siitä, että tällä hetkellä arkemme tasapainoa ei ravisuttele keskitysleiri, vaan korona-pandemia. Ja kyllä, saamme kohdata sen hyvinvointivaltiossa ja voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa taudin lievämisen hillitsemiseen. BKT kärsii isosti, mutta kuten Niinistö sanoi, terveet ihmiset hoitavat talouden kuntoon aikanaan. 

Tästä selvitään kyllä yhdessä. Juuri nyt on täydellinen hetki tehdä niitä asioita, jotka vievät kohti tulevaisuuden minää. Kehittäisikö sinua business/kaunokirjallisuus? Valokuvaamisen harjoitteleminen? Päivittäisestä meditoimisesta rutiinin luominen? Päiväkirjan kirjoittaminen? Markkinoinnin automatisoiminen? Käsillä seisomisen tai spagaatin harjoitteleminen? Ehkä nyt on vapautunut entistä enemmän aikaa soitella isovanhemmille ja oppia meitä vanhemmilta. Esimerkiksi parin kuukauden pituiseen karanteeniin voi suhtautua täydellisenä ajanjaksona uuden tavan harjoittelemiseen, sillä tutkimuksen mukaan uuden rutiinin omaksumiseen menee ihmiseltä keskimäärin 66 päivää. Pienten tapojen muuttaminen luo aikaan pienten voittojen kehän, - mikä taas auttaa uusien hyvien ratkaisujen tekemistä. Kirjoitin kyseisestä kiinnostavasta aiheesta reilu vuosi sitten tehdessäni uuden vuoden lupauksia, teksti löytyy tästä linkistä. Tapojen voimasta puolestaan kirjoitin yhdessä Titta Keisalan kanssa tässä esseessä.

Resiliessi on kykyä ponnahtaa vastoinkäymisistä takaisin ja toipua takapakeista kimmoisasti. Onneksi kyseessä on ominaisuus, jota voimme vahvistaa elämän aikana, eikä tämän mukautumiskyvyn määrä ole kenelläkään syntymästä lähtien vakio. Resilienssikykyyn voimme vaikuttaa mm. yksinkertaisesti suhtautumalla haasteisiin terveesti uteliaalla tavalla. Jos stressi tuntuu pyyhkäisevän jalat alta, on hyvä henkäistä syvään, palautella keho- ja mieliyhteyttä paikalleen ja hyödyntää rationaalista mieltä tunnereaktioiden käsittelyssä.

Toivon, että kirjoitukseni herätti sinussa ajatuksia, ja että löydät mielihyvää tuottavia asioita tämän enemmän vai vähemmän haastavan ajanjakson aikana!

<3: Nuppu

Lähteet:

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-elämäntilanteet/sairastuminen-voi-olla-kriisi/mitä-resilienssi

https://www.mielipalvelut.fi/artikkelit/resilienssi-ja-ihmisen-selviytymistaidot-mita-ne-ovat/


93 katselukertaa
  • White Facebook Icon

Vaellusjourney

  • White Instagram Icon

vaellusjourney

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now