Embrace yourself

November 8, 2018

Kymmenen viikkoa sitten putsasin työpöytäni Suomessa, suljin älypuhelimen ja sen mukana sovellukset, jotka pakottaisivat minut olemaan jatkuvasti tavoitettavissa. Muuttaminen toiseen maahan on merkittävä mahdollisuus avartaa omaa maailmankuvaansa, jos siihen uskaltaa vain tarttua. Minä halusin tehdä kaiken mahdollisen, jotta voisin omaksua lyhyessä ajassa toisessa kulttuurissa mahdollisimman paljon. Siksi karsin kaikki asiat, jotka voisivat asettaa ennakkoluuloja ja estää siten kykyäni oppia uutta.

Saapuminen Hollantiin on kuin astelisi puutarhaan, jossa kypsyy kiellettyjä hedelmiä joka nurkalla. Hollanti tunnetaankin luultavasti avarakatseisuudesta, vaikka sen ei pitäisikään olla ainoa syy tämän kulttuurin ihailuun. Mielestäni esimerkiksi hollantilainen muotoilu on vertaistaan vailla, enkä ole missään muualla kokenut yhtä viihtyisää kahvilakulttuuria kuin täällä. Pinta-alaltaan pienessä maassa myös lukuisat eri kansallisuudet sulautuvat riidatta yhteen.

 

Avarakatseisuus on kuitenkin se teema, josta myös minä olen ammentanut eniten oppia täällä oloni aikana. Olemalla ”vapaa” ja lähetysten myös oman pimeän puolensa kanssa, voi vapautua jotain ainutlaatuista. Jos jonkin asian kieltää itsessään, jotain lukittuu. Tämä pätee myös niihin epäkiitollisiin asioihin, joita meissä jokaisessa on. Vain hyväksyntä voi edistää virtoja, jotka synnyttävät kauttamme jotain uniikkia maailmaan. Siten jätetään jälki – luovuuden jälki. Oliko jälki hyvää, kuka sen määrittää? Epäilen, ettei kukaan, joka tunnustaa olevansa inhimillinen.

 

Hetki sitten kävin katsomassa Freddy Mercurystä kertovan elokuvan Bohemian Rhapsody. Itselleni elokuva kiteytti ajatuksen avarakatseisuuden ja luovuuden yhteydestä toisiinsa: ”Embrace yourself”. Tältä reissulta etsimäni vastaus kysymykseen, miten olla luova ja erottua muiden joukosta uniikkina itsenään on: vastaanottaa itsensä sellaisena kuin.

 

Menemättä enempää siihen, mitä kaikkea olen täällä oppinut, tämän tekstin tarkoitus on pohjustaa niitä teemoja, joita tulen seuraavissa Vaelluksen teksteissäni pohtimaan. Elämä Hollannissa, johon lukeutuu voimistunut intohimo taiteeseen, paluu koripallokentälle sekä näinkin lyhyessä ajassa syntyneet ystävyyssuhteet, ovat olleet opettavainen matka, jonka haluan jakaa kanssasi palattuani Suomeen. Kotiinpaluu on aloitettava pienin askelin, koska en voi väittää eikö se aiheuttaisi minussa ristiriitaisia tunteita. On myös asioita, joita ikävöin Suomessa tietenkin kotimaanani, mutta myös ympäristönä ja kulttuurina. Vielä kuitenkin paljon ennen niitä, en malttaisi odottaa, että pääsisin jo näkemään Suomessa olevia ystäviäni ja perhettä.

Rakkaudella, Evi

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Lukemasi perusteella suosittelemme:

Minimalismi - hyväntahdon vastarintaliike

October 30, 2019

Jäähyväisiä jätteille

October 10, 2019

1/15
Please reload

"Kolme nuorta elämää täynnä olevaa naista jakavat kanssasi sykähdyttävän tien, Vaelluksen. Vaellus on tapa nähdä elämän kauneus kaiken kiireen sekä kaaoksen keskellä."

  • White Facebook Icon

Facebook

  • White Instagram Icon

Instagram

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now